Viime vuoden Blogi
Päivitetty / Updated 23.8
-Blog
13.8 -Links

Toivo (Grassduck's Babe Point), Laslo (Blackthorn Bion) ja Etta (Jummi-Jammin
Goldie Hawn) vesilinnustuksen aloituksessa Oulunsalossa 21.8.
Waterfowl hunting season started in Finland 20th of August. This photo taken
in Oulunsalo, in northern Finland with excellent waterfowl places.
Nazu will try to qualify in the field 12th of September. The test includes one
short retrieve from water which is thrown from the land (5 metres). After that
one longer water retrieve thrown from the boat (30 metres). Then independend
search from the land, one gamebird is thrown to the seacrh area with gunshot,
while the others have been but there before. The judge decides how many birds
the dog has to retrieve. Sometimes it's 3 birds, sometimes 6.
If everything goes okay, then the dog has to track 60-80 metres long rabbit
trail. And hopefully not eat the rabbit's ears :) but brings the rabbit nicely
to the handler.
Ettan mutsi, Vamppi (Pilen's Buffy) suoritti noutajien käytännön
metsästyskokeen hyväksytysti, onnea FI KVA!
Etta's mum, Vamppi, is now FI FT CH (cold game), Congratulations!

Labradorimestaruus reissu tuli heitettyä, Etta ja Tomi saivat
kaikilta rasteilta pointseja, ja taas rutkasti kokemusta. Ettan pisteet
14 16 12 16 = 58. Tomi oli koiraansa tyytyväinen. Ettan isä Brando
sijoittui toiseksi, onnittelut Helille !!!
Toivolle tuli eka rastilla jo tutuksi tullut jäätymiskohtaus, ts.
käskyjen lukumäärä tuli täyteen, eikä neiti näpsä suostunut ottamaan
käsimerkkiä oikea. Kävimme kolme rastia, joista pisteet 10 0 - 16 = 26.
Nostan kyllä hattua kaikille kisaajille, sillä itsellä oli siinä
kuumuudessa huumorintaju (mikä huumorintaju..) tiukassa. Vielä kun
pohjille tuli se 0, niin ei vaan huvittanut enää siellä kuumalla
pellolla tehdä tehtäviä loppuun asti.
Mutta mutta .. Rita Kökenyn koulutuksessa sain häneltä niin hyvät
kommentit Toivosta, että näpeissä on sen jälkeen ollut ihan eri otus.
Viikossa ei kuitenkaan ihmeitä tehdä, mutta aivan käsittämätön muutos on
tapahtunut jo treeneissä. Rita kyllä ansaitsisi minusta kunnianimen
'koirakuiskaaja'.
Aivan mainio reissu mestaruuteen oli kuitenkin muuten, jättikiitokset
seurasta sekä monista hyvistä nauruista Maijalle ja Mikalle, Minnalle ja
Ollille sekä Tompalle :)

Etta sai AVO1 tuloksen lauantaina Asikkalan kokeesta, tuomarina Markku Bräyschy. Ettan arvostelu: Tehokkaasti erinomaisella kestävyydellä kokeessa työskennellyt koira joka selvittää kaikki tehtävät vaivattomasti.
Sunnuntaina tuomarina Ossi Kähärä, tuloksena AVO2. Arvostelu: Tasapainoinen koira jolla hyvä vireystaso. Tekee mielellään töitä. Selvittää kokeen helposti. Puute riistan käsittelyssä vaikuttaa palkintosijaan. (kolme riistaa tippui melko kauas Tomin räpylöistä. Taisi Ettalla tulla jo jaksaminen vastaan. Ensin täysi päivä rivissä koulutuksessa, sitten kaksi päivää kokeessa ...)
Rita Kökenyn koulutuksessa olimme siis menneellä viikolla. Olimme molemmat
enemmän kuin tyytyväisiä koulutukseen, mutta siitä lisää myöhemmin, kun
on hieman aikaa kirjoitella.

Toivon kuulumiset / What's up with Toivo
Toivo sai toisen AVO1 tuloksensa Uuraisilla 24.7, tuomarina Pentti Åman.
Seuraava startti on sitten varmaan voittajassa. Koska sen aika on,
kukapa tietää :) Olen hyvin tyytyväinen Toivoon tällä hetkellä,
työskentelyssä on paljon iloa ja määrätietoisuutta!
Toivo got her second first prize from open class, and next start for
her will be in winner's class. When that's gonna be, who knows :) I'm
very pleased with her at the moment, she works intensively and loves to
work!
Toivon arvostelu Uuraisilta: Koira joka tänään esitti erinomaista
työskentelyä kaikissa suorituksissaan. Koiraa ohjattiin miellyttävästi.
Ettan kuulumiset
Ettan nome-B startit eivät ole menneet ihan putkeen.
Leppälahden koe loppui hakuruudun variksen rikkomiseen. Emme ole siitä
kuitenkaan kovin huolissamme, koska jos taloudessa asuisi riistan
rikkoja, se olisi kyllä tiedossa!
Uuraisten kokeessa Tomi ohjasi Ettan liian aikaisin kaislikkoon,
seurauksena hakualueen riistan nouto ja kokeen keskeytys.

Toivo AVO1 ja toimitsijoiden valinta Leppävirralla 3.7
Toivo got first prize in open class from Leppävirta cold game test
(nome-B) with 'Gun's choice'.
Yleisvaikutelma: Erinomaisella työskentelyinnolla kokeen
osasuoritukset tehnyt koira joka antaa itsestään erinomaisen
metsästyskoiran kuvan.
Etta lähti ensimmäisessä lähetyksessä lapasesta (AVO0), enkä aio enää sitä koskaan ohjata (vannomatta paras, heh). Mutta selkeästi se on Tomin koira, eikä kunnioita minua riittävästi (lainkaan?). Saa tulla tökkimään nuppineuloilla jos minut tapaa Ettan ohjaksista!

Nazu almost six months old. Had her preliminary x-rays taken, and
the hips and elbows looked excellent.
Nazu puoli vuotta, aika rientää :) Ammi otatti Nazusta välikuvat, jotka
näyttivät erittäin hyvältä.
Etta's 'mum' got her third 1st prize from winner's class. She now
has to go to a practical hunting test (in real hunting situation, at
least 3 retrieves), and she'll become FI FT CH (cold game). Well done
Maija & Vamppi :)
Ettan 'mutsi' Vamppi sai kolmannen VOI1 tuloksensa Närpiön kokeessa, me
onnittelemme :)

Etta virnistelee uutta mottoaan 'ja hyvin alkanut päivä päättyi
katastrofiin' ;)
Etta grinning her new motto of life 'a great day ended with
catastrophe' ;)
mutta helatorstaina 13.5 vielä kaikki sujui mallikkaasti ja Korpilahden
WTssä tuloksena AVO1 tulos. Ettan sijoitus saattanee olla neljäs tai
viides (20 koirakosta), tuloksia ei ole webissä vielä nähty.
But on Thursday 13th of May everything went well and she got first
prize from open class in Korpilahti WT. She might have been forth or
fift place out of 20 dogs. We haven't had the points on web yet.
Ruokolahden nome-b kokeeseen matkasimme hieman erilaisella
kokoonpanolla. Toivolla alkoi juoksut, joten se ei päässyt starttaamaan,
mutta sain ilokseni 'hupastella' voittajaluokan startin FI KVA
Jummi-Jammin Nefernefernefer 'Diivan' kanssa.
To Ruokolahti cold game test we ended up having slighly odd team.
Toivo started her season, and couldn't partisipate, but I had a pleasure
to handle FI FT CH Jummi-Jammin Nefernefernerfer in winner's class.
Ettan hyvin alkanut startti avoimessa luokassa loppui hakuruudun
kyyhkysen hylkäämiseen. Se ei kuitenkaan neitiä paljon haittaa, reissu
oli mukava, ja kyyhky saatiin matkaeväiksi mukaan, eikä jatkossa luulisi
tuottavan ongelmia.
Etta had a nice start in open class, but it ended with pigeon, which
she didn't take into her mouth. But the judge gave the pigeon to Etta,
and that shouldn't be a problem next time.
Diivan kanssa minulla oli mukava startti, ja tykkäsin kovasti siitä,
miten se teki töitä. Tuloksena VOI2.
With Diiva I had a great time in winner's class and I really liked
the way she worked. We got 2nd prize.
Ensi viikonloppu meneekin sitten labuleirillä kouluttajana. Nazu lähtee
mukaan opettelemaan leirielämää ja sosiaalistumista.
Next weekend I'm gonna spent as a trainer in labrador retriever
weekend. There will be 90 dogs and many trainers. I will take Nazu with
me to socialize.
Pieksämäen Vappu Wt:ssä tuloksiksi saatiin:
Lauantaina:
Toivo = 14, 15, 13, 16 = 58, avo 2
Etta = 59 (kaikkia rastipisteitä ei tiedossa, yksi 10), avo2
Sunnuntaina:
Toivo = 11, 18, 12, 14 = 55, avo 2
Etta = 16, 19, 16, 6 = 57, avo 3
Mitähän vetäisisi yhtenvedoksi? ..
Ettalla meni lauantai sekä sunnuntai ihan kohtuullisesti. Hyvin
markkeerasi, häiriöttömät ohjauksetkin ihan ok. Häiriöllinen ohjaus
sitten melko huonosti, pahasti jäi markkeeraus häiritsemään linjaa. Tomi
sössi muutamat palautukset itse, niistä sitten piste pari aina pois.
Sekä launtaina että sunnuntaina yksi 'totaalisen' epäonnistunut rasti.
Ja hyvin näytti, että kun matkaa on 70 m, niin korvat on mimmillä ihan
lukossa, ja metsästys vaihde meni päälle.
Toivo ei tainnut yhtään markkeerausta suorittaa ohjauksetta. Linja ihan
hukassa, semmoista siksaks sinne tänne. Yksi häiriötön ohjaustehtävä 18
p, siinäkin pysähdys 30 metrissä kun usko loppui. Hyvin ottaa
pilliä, ja käsimerkkiä, mutta se linja se linja ..
Viimeisellä rastilla olin itse jo niin puhki, että vähällä oli, että
heitän sen pillin näreikköön, ja lopetan homman kesken, kun meni
vääntämiseksi :) No, onneksi en heittänyt, kun kakkonen saatiin
kuitenkin.
Seuraavaksi koirat on ilmoitettu Ruokolahden nome-b kokeeseen. Toivolle
kyllä juoksua odottelen, joten saa nähdä pääseekö starttaamaan.
Toivo AVO1 ja 1.sija Kouvola WTssä 24.4
/ Toivo 1st place in Kouvola WT, open class (out of 12 dogs) 24.4

Winter photos in gallery / Talvi kuvia galleriassa

Etta ja Nazu

Etta, Toivo ja Mökö
Paljoa ei viime viikolla ehtinyt treenailemaan, kun
yritin epätoivoisesti keksiä tehtäviä Päijät Hämeen talvipäivän Noviisi
ja Mestaruuskisoja varten. Taisi siinä kolme iltaa mennä aluetta
tutkiessa ja tehtäviä suunnitellessa sekä testatessa. Etta ja Toivo
saivat snadisti tehdä siinä testatessa, joten siinä ne tuli tyylikkäästi
jäävättyä kokeestakin. Toivo nyt ei olisi muutenkaan voinut osallistua,
kun tehtävät olivat minun suunnittelemia.
Keskiviikkoiltana sain 'tsägärit' ja totesin, että jos alueelle ei saa
moottorikelkkaa ajelemaan uria hankeen, on koetta ihan mahdoton
järjestää. No kelkka saatiin, Orimattilan urheilutoimenjohtaja kävi urat
ajelemassa, ja koe saatiin järjestettyä.
Didn't do much training last week, because I was busy planning our
local retriever club's winter trial. Which proved to be pretty hard
task, because of the over 1 meter of snow everywhere. Luckily we had
snowmobile to make some trails, and the trial could be done...phew :)
Jummi-Jammin Minea "Mini" ja Jummi-Jammin Goldie Hawn "Etta" treenaamassa -22 asteessa. Minin vointi on erinomainen! Jos näin hyvin on asiat ja kontrolliverikokeet näyttävät hyvää, voi Suski viedä Minin kokeisiin ensi kesänä.


Ei näissä pakkasissa taida muuta hyvää olla, kuin että on ihan sama
mihin riistat treenin jälkeen viskoo, sisälle pakkaseen, vai ulos
pakkaseen. Saattaa olla että yksi vaakku ja fasukka on joltain
nimeltämainitsemattomalta jäänyt takaterassille epämääräisen pitkäksi
ajaksi. No siellä säilyvät ;)
Päijät-Hämyjen talvipäivä on kovaa kyytiä lähestymässä (6.3), saa nähdä
minkälaisia tehtäviä tuomarimme saavat tuonne hankeen aikaiseksi..
Uusin tulokkaamme, Nazu riekkuu ympäri huushollia kuin pieni eläin ;)
Luonteeltaan se on tosi energinen, noudot sujuvat, kaikkea mahdollista
kannellaan ja esitellään ympäriinsä. Minuun se on selkeästi
leimaantunut, siitä olen tyytyväinen. Olen joka päivä jotain pientä
(muutaman minuutin kestävää) treeniä sen kanssa tehnyt, kovin vaikuttaa
oppivaiselta otukselta. EIC testi otettiin terveystarkastuksen
yhteydessä, tulos normal.
Ettalla olisi kova tekemisen ja treenaamisen tarve, mutta ei tuolla
pakkasessa juuri mitään viitsi tehdä. Huomenna menemme kyllä firman
parkkipaikalle Suskin ja Tomin kanssa tekemään ohjausharjoituksia.
Toivon pennut ovat maanantaina luovutusikäisiä, ihana saada tyttö
vihdoin kotiin!
Yksi Laslon pentu kennel Mehtälammelta tulee muuttamaan tänne
Orimattilaan. Tervetuloa!
![]() |
Pikareissu Englantiin, Norfolkiin tuli tehtyä, ja mukavia tuliaisia saimme mukaan. A quick trip to UK (Norfolk) behind, and what a lovely puppy we had from there. Nazu on erittäin energinen, luottavainen, kontaktihakuinen pentu. Nazu is very energetic, confident, and willing to make contact. The qualities that I highly appreciate. Nazu kotiutui välittömästi, yöllä kotiin tultua rokattiin olohuoneessa nallen kanssa. Kuva alla. When we arrived home, she rock n' rolled around the living room. Photo below. Kiitokset Jill tästä pennnusta! Thank you Jill for this puppy! |

Rock n' roll
Englannin reissu
Siitä huolimatta, että useat ihmiset sanoivat, että hyvin se menee, niin
Nazun hakumatka huolestutti minua aika kovasti viime viikolla. Jo sana
Heathrow aiheutti sydämentykytystä, puhumattakaan vasemmanpuoleisesta
liikenteestä.
Hoidimme Ammin kanssa matkajärjestelyt puoliksi. Ammi oli hoitanut
lentoliput, minä buukkasin meille majoituksen ja vuokra-auton. Alunperin
oli tarkoitus hakea Nazu sunnuntai aamulla, ja mennä junalla Norfolkiin,
mutta koska junan vaihtoja olisi ollut edessä useita, emme siihen
uskaltaneet ruveta. Ja Nazun hakemisestakin totesimme, että lauantai
ilta olisi mukavampi, silloin pääsisimme heti majoituspaikasta aamiaisen
jälkeen lähtemään kohti Lontoota.
Matka alkoi siis lauantai aamulla Orimattilasta, päättyen
sunnuntai-illalla kotiin klo 23:30.
Lontooseen saavuttuamme, hyppäsimme pikkubussiin joka kuljetti meidät
Hertzin vuokrauspisteeseen. Ilma lontoossa oli +7, ihan kuin olisi
Suomen kevääseen astunut :) Autovuokraamossa jostain kumman syystä
päädyttiin lisävakuutuksen ottamiseen, jolla päästiin omavastuuosuudesta
(550 puntaa) kokonaan eroon. Minun ilokseni Ammi lupautui kuskiksi, mikä
oli erittäin hyvä valinta, koska Ammi on viime aikoina ajellut ympäri
Eurooppaa.
Navigaattoriin sitten vain osoite, ja eikun nokka kohti Norfolkia.
Ensimmäisestä 'kunnon' liittymästä jouduimme suijailemaan takaisinpäin,
kun kummankaan aivot eivät suostuneet jäsentämään mihin oikein pitäisi
ajaa. Sen jälkeen ei lukuisista kiertoliittymistä huolimatta ajettu
kertaakaan hukkaan, asia, mistä minua ei ainakaan ole kiittäminen ..
Aika pitkään ajelimme nelikaistaista (yhteen suuntaan 4-kaistaa)
moottoritietä, välillä liittymissä sen ollessa 6-kaistainen.
Moottoritien päättyessa, ja tien vaihtuessa normi kaksikaistaiseksi,
liikennettä ei ollut enää juuri lainkaan, eikä valojakaan missään. Tiet
maaseudulla olivat hyvin kapeat, ja tien reunat monttuiset ja pehmeät.
Perille saavuttuamme, emme ihan tarkkaan tienneet mikä Jillin talo on,
joten parkkeerasimme paikallisen pubin pihaan, Ammi soitti Jillille, ja
hän tuli meidät noukkimaan siitä mukaansa. Kaikki muut pennut olivat jo
lähteneet, jäljellä oli enää meidän Nazu ja veljensä, jonka Aholan Ari
kävi sitten hakemassa sunnuntaina mukaansa Suomeen. (Terveisiä vaan
siskolikalta!)
Jill esitteli meille pennut ja emän, ja lisäksi emän jälkeläisiä
kahdesta edellisestä pentueesta. Näistä uros oli fox red, ja vuoden
ikäinen narttu tummankeltainen. Koirat olivat talon sisätiloissa (kuten
meilläkin), ja varauksettoman iloisia vierailjoista!
Oli jo aika myöhäinen lauantai-ilta, ja Jill ajoi meidän edellämme B & B
paikkaan jossa meillä oli majoitus. Se oli aivan käytännössä 'middle of
nowhere', emmekä olisi sinne ikinä osanneet pimeydessä omin nokkinemme.
Jätimme hyvästit Jillille, ja paikan pitäjä soitti puolestamme
paikalliseen pubiin, josta myöhäisestä ajankohdasta huolimatta luvattiin
meille iltapala, ja pentukin oli erittäin tervetullut.
Pubissa pentu oli kaiken huomion keskipisteeenä, kulkien pehmeässä
kassissa mukanamme. Saimme ruokaillakin rauhassa, kun Nazua kuljetettiin
esittelykierroksella. Hieman alkoi kyllä huolestuttaa, saammeko koiraa
enää takaisin ;) Istuskelimme pöydässämme nauttien hyvästä ruuasta ja
viinistä, kun naapuripöydän herra avaa keskustelun. (olemme siis
böndellä, pikkupubissa, keskellä ei mitään)
- oletteko Suomesta?
- No, olemmehan me.
- Hassu yhteensattuma. Minulla on ystäviä Suomesta, ja he olivat juuri
kaksi viikkoa sitten täällä vierailulla.. ja hyvänen aika, nyt täällä on
jälleen suomalaisia, ei voi olla totta!
Kävi ilmi, että herralla ja hänen rouvallaan oli 34 italian mastiffia,
ja olivat juuri olleet kuvaamassa Volvon Italian mainosta koirineen.
Kyllä on maailmassa mielenkiintoisia ihmisiä ja asioita :) Kävimme
keskustelua siinä syödessämme, paikan pitäjän kanssa myös, joka oli
insinöörinä työskennellessään käynyt Suomessa (murtamassa jalkansa), ja
muissakin Scandinavian maissa.
Yö meni Nazun kanssa hieman levottomissa tunnelmissa, olin kuitenkin
niin väsynyt, että pennun vinkuessa boxissa, nappasin sen kainaloon, ja
sekoilimme sitten puutarhassa pissan verran, ja taas takaisin petiin.
Nazu nukkui vieressäni, kuitenkin omassa boxissaan, siten että sormeni
olivat häkin raosta tungettu häkin puolelle. Pentu oli tästä
tyytyväinen, hieroi itseään sormiani vasten, ja siinä me sitten nukuimme
:)
Aamulla erinomaisen englantilaisen (aitoa
makkaraa/verimakkaraa/kananmunaa/pekonia) aamiaisen jälkeen,
navigaattoriin valittiin Hertzin vuokraamon talletettu paikka
(papukaijamerkki Ammille ideasta tallettaa paikka suosikkeihin), ja
eikun nokka kohti Lontoota! Jälleen minun sekoitusyrityksistäni
huolimatta Ammi navigoi hienosti Lontooseen. Takaisinpaluureissussa oli
erityisen hupaisaa kanssamatkustajien keskustelu... jota ei siis
juurikaan ollut. Taisi reissustressi purkautua, ja matkaa tehtiin
hiljaisuuden vallassa, jonka katkaisi puolen tunnin välein jomman kumman
osapuolen heittämä 'erinomainen' vitsi ... hetki naurettiin hervona, ja
sitten taas hiljaisuus valtasi auton.
Heathrow'lla oltiin hyvissä ajoin, turvatarkastukseen asti kaikki sujui
erinomaisesti (check inissä oli nuori poika, jonka mielipiteet koiran
matkavarustuksesta saimme itsevarmasti lytättyä), mutta sitten meidät
tylysti käännytettiin takaisin toteamalla, että koiran pehmyt kantokassi
ei ole määräysten mukainen, menkäähän nyt ulos tästä rakennuksesta
vaihtamaan koira toiseen boxiin! Ja olihan se mentävä, ulos asti, kun
koiraa ei saanut sisätiloissa näkyä, vaihto toiseen boxiin ja uusi
yritys. Tällä kertaa pääsimme turvatarkastuksesta hieman eteenpäin,
suljettuun huoneeseen, jossa koira ulos boxista, ja tarkastus ettei
'hämäräperäiset' rouvat vaan ole kätkeneet boxiin jotain kiellettyjä
aineita. Kiellettyjä ei löytynyt, ja turvatarkastukseen siirryimme jonon
ohi vakavailmeisen virkailijan välityksellä.
Tästä eteenpäin Nazu katsoi viisaimmaksi vetää lonkkaa, noin 5 tuntia.
Suomessa sitten oli - iiihaaanaaaaa - lunta, jossa pystyi rokkaamaan ja
jonka haukkominen oli ihan järjettömän siistii ;)
Kotiin Orimattilaan tulimme lähes puolen yön aikaan, yhden läheltä piti
penkassa tilanteen jälkeen (terveisiä vaan Ammille 'Kyllä Äiti, ajan
varovaisesti ;) ....
Rankka reissu, mutta kyllä nyt tuntuu että kaiken vaivan arvoista!
-Eija
![]() Minin fasaanijahdissa saatu haava alkaa jo pikkuhiljaa parantua, vaikka auki vielä onkin. |
Etta ja Toivo ovat molemmat saaneet pentunsa, ja Ettan pennut
jo vinhaa vautia lähestyvät luovutusikää. Kovasti odottelen jo omia
koiria kotiin, tylsäähän tämä elo on ilman noita ilopillereitä, ja
tassun tömistelijöitä. Toivon pennuista kaksi urospentua etsii vielä
harrastavaa kotia. Tänään saatiin viikon vierailulle Jummi-Jammin Frankenstein 'Piki' , joka riiuureissulla täällä etelässä hengailee. Mökö esitteli sille muutaman kerran kauneimman hymynsä, jonka jälkeen Piki katsoi viisaimmaksi kävellä minun kannoilla eestaas. Ammin kanssa lähdemme Englantiin 6.2 hakemaan Ettinsmoor Sika 'Nasu' Suomen kamaralle. Pikainen mutta varmasti sitäkin mielenkiintoisempi reissu odotettavissa :) |